Rehtori Jari Niemelä: Puhe lukuvuoden avajaisissa 6.9.2021

Arvoisa rouva presidentti, herra kansleri, dear excellencies, hyvät yliopistolaiset ja opiskelijat sekä yliopiston ystävät.

Päättyvä kesä jää mieleemme. Helle jatkui ja jatkui. Kesäkuu oli maamme mittaushistorian kuumin. Monessa muussakin maassa lämpötilat olivat historiallisen korkeat.

Kuumuus tuhosi elämän edellytyksiä eri puolilla maapalloa.

Kanadassa jopa miljardi merieläintä kuoli veden korkean lämpötilan takia.

Madagaskarilla koettiin kuivuuden takia nälänhätää.

Japanissa ja Euroopassa kuoli tulvien takia satoja ihmisiä.

Kalifornian Kuolemanlaakso oli kuolettavan kuuma, ja korkeat lämpötilat aiheuttivat ruuhkaa terveydenhuollossa myös Suomessa. Kuumuus teki tuhoja myös maamme pelloilla ja puutarhoissa.

Ilmastokriisi vaikeuttaa ihmisen ja muun elonkirjon elämää. Luontokato on siihen vahvasti yhteydessä. Elinympäristöjen heikentymisestä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutos puolestaan kiihdyttää luontokatoa eli elonkirjon heikkenemistä. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat paha pari – kaksi osapuolta, jotka ruokkivat toisiaan.

Paha pari vaikuttaa myös elonkirjon ja ihmisen yhteiseen terveyteen, one healthiin. Koronakriisi on esimerkki yhteisen terveytemme järkkymisestä. Pandemia sai mitä todennäköisimmin alkunsa, kun virus siirtyi ihmisen toiminnan vuoksi lepakosta villieläimeen ja siitä ihmiseen.

Päättyvä kesä ja koronakriisi osoittavat, että ihmiset voivat pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan pitämällä huolta elonkirjon ja ilmaston hyvinvoinnista. Olemme kaikki yhtä – eikä meillä ole aikaa kinasteluun.

Hyvät kuulijat,

Niin ilmastokriisin, luontokadon kuin pandemioiden ratkaisemiseen tarvitaan tiedettä ja tutkimukseen pohjautuvaa koulutusta.

Tieteen voima on koskettanut henkilökohtaisesti meistä suurinta osaa kuluvana vuonna. Saimme rokotteet koronavirusta vastaan sopivasti Tutkitun tiedon teemavuotena.

Koronaviruksen lääkehoitoja, diagnostiikkaa ja rokotteita on kehitetty myös Helsingin yliopistossa. Monitieteisyys on yliopistomme vahvuus, ja osaamisestamme on hyötyä poikkeusajan vaikutusten selvittämisessä. Koronalla on mittavia terveydellisiä, sosiaalisia, psykologisia ja taloudellisia seurauksia, joita tiede auttaa ymmärtämään.

Odotamme, että TKI-rahoitusta pohtimaan asetettu parlamentaarinen työryhmä löytää syksyn aikana yhteisen sävelen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäämiseksi. TKI-rahoituksen tason nostaminen on tae sille, että pärjäämme kansakuntana myös tulevina aikoina.

Uteliaisuuteen perustuvan, monitieteisen tutkimuksen rahoittaminen on osa maamme huoltovarmuutta. Kukaan meistä ei osaa ennustaa, millainen tutkimus on yhteiskunnalle hyödyllistä tulevaisuudessa. Harva tiesi viime vuoden alkaessa, kuinka merkitykselliseksi eläimestä ihmiseen siirtyvien zoonoosivirusten tutkiminen osoittautuu.

Siksi kaikkien kukkien tulee voida kukkia – myös tieteessä.

 

Arvoisat kuulijat,

Ihmiskunnan tulee muuttaa tapaa, jolla se elää. Ympäristökriisien ratkaiseminen, niihin sopeutuminen ja pandemioiden ehkäiseminen edellyttävät yhteistyötä tulevaisuuden eteen sekä Suomessa että globaalisti.

Pystymme luomaan uutta, kun muutoksen ajureina toimivat maailmaa ymmärtävät maailman muuttajat. Helsingin yliopisto kouluttaa heitä.

Tutkimukseen pohjautuva koulutus antaa juuri niitä taitoja, joita nyt tarvitaan enemmän kuin koskaan; analyyttisyyttä, kriittisyyttä, luovuutta, ratkaisutaitoja sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelijamme ja alumnimme tuottavat uusia ajatuksia ja ideoita – maailman parhaaksi.

Heiltä on lupa odottaa odottamatonta.

Rohkean ajattelun syntymiseksi toivon, että opiskelijamme käyttävät aikaa myös ihmisenä kasvamiseen. Eikä ihmisenä kasvaminen tai oppiminen pääty valmistumiseen – se on meille kaikille elämänmittainen projekti.

 

Hyvät ystävät,

Ne ideat, joita maailma tarvitsee, ovat sitä parempia, mitä moninaisempi joukko niitä tuottaa. Siksi korkeakoulutuksen tulee olla kaikille saavutettavaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä laajan selvityksen “Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua”. Siinä arvioidaan Suomen korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutumista sekä eri vähemmistöryhmien esteitä. On hyvä, että saavutettavuus sisällytetään yliopistolakiin, ja että meiltä korkeakouluilta odotetaan omien saavutettavuussuunnitelmien laatimista.

Saavutettavuuden parantamisessa ja moninaisemman yhteisön luomisessa ensimmäinen askel on tietoisuuden lisääminen. Yliopistossa tehdään aktiivisesti työtä, jotta kulttuurinen tietoisuus edistyisi. Esimerkiksi tänä syksynä yliopistossamme alkavat yliopistoyhteisölle – erityisesti opettajille ja tutkijoille – suunnatut inkluusiokoulutukset. Koulutukset antavat työkaluja huomioimaan työssä ja opiskelussa muun muassa ihmisten kulttuuritaustan, kielen, sukupuolen, luokkataustan ja toimintakyvyn. Myös kieliperiaatteitamme päivitetään niin, että edistämme vahvasti molempien kotimaisten kielten ja englannin kielen aktiivista käyttöä ja hyviä kielikäytänteitä.

Korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden näkökulmasta uusia opiskelupaikkoja on syytä kohdentaa maakuntiin samassa suhteessa kuin niissä suoritetaan ylioppilastutkintoja. Maamme ylioppilastutkinnoista noin kolmannes suoritetaan Uudellamaalla, mutta yliopistojen aloituspaikoista vain 29 prosenttia on täällä. Jotta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus nousee hallituksen esittämään viiteenkymmeneen prosenttiin ja jotta Uudenmaan tutkintojen määrä vastaa paremmin ylioppilaiden osuutta, on maakunnan aloituspaikkamäärää syytä nostaa selvästi. On tärkeää, että uusille aloituspaikoille myönnetään selkeästi riittävä rahoitus, jotta merkittävän tutkimusyliopistomme toiminta jatkuu vahvana.

 

Hyvät yliopistolaiset,

Aloitamme uuden lukuvuoden epävarmassa maailmassa. Helsingin yliopisto ja yliopistolaiset ovat kuitenkin rakentaneet tulevaisuutta jo 381 vuotta – ja rakennamme sitä seuraavatkin 381 vuotta.

Tänä syksynä toimimme vielä osittain etänä – pandemiatilanteen varotoimia noudattaen. Pääsemme kuitenkin kohtaamaan toisiamme myös kasvotusten.

Odotan innolla tapaamisia kanssanne. Me yliopistoyhteisön jäsenet sivistämme toisiamme. On nimittäin niin, ettei sivistys ole pelkästään kirjaviisautta, vaan myös avarakatseisuutta, oppimishalua, empatiataitoja sekä toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamista. Sivistys on ihmisiksi olemista.

Ihmisiksi olemista oppii esittämällä “Mitä kuuluu” -kysymyksen. Se on kysymys, jonka aion esittää teille usein. On tärkeää, että ymmärrämme, mitä yhteisömme jäsenille kuuluu tänä haastavana poikkeusaikana. Yliopisto tahtoo olla strategiansa mukaisesti paras paikka opiskella ja työskennellä.

Kiitos kaikesta siitä työstä, jota olette tehneet yhteisöllisyyden – yliopistomme arvon – vaalimiseksi poikkeusaikana. Monet meistä ovat tukeneet toisiamme, kysyneet kollegan tai opiskelukaverin kuulumisia sekä järjestäneet yhteisöllisiä virtuaalitapahtumia. Kiitos siitä, että olette jaksaneet tehdä töitä ja opiskella poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa.

Toimitaan yhteisöllisesti myös post-koronamaailmassa. Tuetaan toisiamme, vaalitaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moniarvoisuutta sekä toimitaan yhdessä. Niin voimme luoda yliopistostamme turvallisen ja innostavan yhteisön. Kun voimme hyvin, jaksamme tehdä työtä – maailman parhaaksi.

 

Hyvät yliopiston ystävät,

Meillä yliopistolaisilla on yhteiskunnalle paljon annettavaa. Olemme edelläkävijöitä, kyseenalaistamme vanhoja ajattelutapoja ja luomme rohkeasti uutta. Tuomme tutkittua tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä aktiivisen kansalaisuuden pohjaksi. Teemme tulevaisuutta.

Työtämme kannattaa tukea ja menestyksellemme luoda edellytykset. Tieteeseen ja koulutukseen tulee panostaa niin kansallisella kuin EU- ja globaalilla tasolla. Yksityiset tahot voivat tukea työtämme lahjoittamalla koulutukseen ja tutkimukseen.

Maailmalla on tulevaisuuden toivoa. Pitkään jatkunut poikkeustila voi toimia kestävyysmuutoksen kirittäjänä, kuten post-koronaryhmämme on todennut. Pandemian myötä sopeuduimme uusiin tapoihin tehdä töitä ja olla toistemme kanssa eritavoin vuorovaikutuksessa. Yhteiskunnasta tuli erilainen, koska päätimme kansalaisten terveyden takia muuttaa sen.

Me olemme niitä, jotka voivat tehdä toivon todeksi. Koska emme palaa poikkeustilan jälkeen vanhaan, miksi emme loisi uutta? Käsillä on momentum muutokselle, käytetään se rohkeasti.

Mitä sinä voit tehdä maapallon eteen tulevan lukuvuoden aikana?

Toivotan Helsingin yliopiston yliopistolaisille ja yliopistomme ystäville oikein hyvää lukuvuotta!